En ole mielestäni vielä mikään ikäloppu, mutta minun kouluaikoihini kuului asioiden ulkoa opettelu. Oli itsestään selvää, että aluksi oli opeteltava tiettyjä asioita ulkoa, jotta tämän ulkoa opitun päälle pystyi oppimaan lisää asioita ja soveltamaan opittuja asioita käytännössä. Joskus ulkoa opeteltavia kotiläksyjä olisi tehnyt mieli kovastikin kyseenalaistaa, mutta silloinen ala-asteen opettajani Aune muistutti meitä lapsia , että ”Aivoja kannattaa vaivata!”, silloin pysyi kuulemma myös mieli virkeänä.

Tänä päivänä vallalla olevassa oppimiskäsityksessä oppija konstruoi eli rakentaa edelleen, mutta yhä enenevässä määrin soveltaa informaatiotulvasta etsimiään ja löytämiään tietoja. Teknologian aikaansaannosten vuoksi meillä on kaikki maailman tieto aiheesta kuin aiheesta saatavilla yhden klikkauksen päässä, ja tärkeimmiksi taidoiksi ovatkin nousseet tilanteiden ja tehtävien kannalta olennaisten tietojen seulominen kaiken tiedon määrästä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot ovat korostuneessa asemassa ja niiden oppimiseen panostamista peräänkuulutetaan joka tuutista.

 

Eikö tämä uudenlainen tiedonprosessointi johda väistämättä aivojemme käytön rapistumiseen? Miten käy aivojen, kun enää niitä ei tarvitse rasittaa samalla tavalla uusien tietojen opettelemalla opettelulla? Olemmeko teknologian kehityksen myötä laiskistuttaneet omat aivomme? Osittain kyllä. Sen sijaan, että opettelisimme ulkoa kauppalistan tai leivontareseptin, kirjoitamme niistä listan tai (yleistyvä tapa) otamme kännykkäkameroillamme niistä kuvan. Meidän ei enää tarvitse opetella ulkoa puhelinnumeroita tai osoitteita. Opetellaanko enää Jeesuksen opetuslapsien nimiä, äidinkielen sijamuotoja, Suomen jokia, Euroopan maita tai niiden pääkaupunkeja? Tyttären koulunkäyntiä sivusta seuranneena huokaisen helpotuksesta: ainakin ilmansuunnat olivat ulkoläksynä taannoin, samoin muutamat joululaulun sanat. Ja kertotaulutkin on opeteltu. Mutta laskeeko kukaan enää päässä plus- tai miinuslaskuja, entä  prosentteja? Kun löydät alennusmyynnistä kivan tuotteen, lasketko alennuksen päässä vai hankkiudutko taulukon luo, josta näet valmiiksilasketut alehinnat?

 

Mikäli uskominen on aivotutkijoiden sanomaan, niin omien aivojen vaivaaminen ulkoaopettelulla, muistitehtävillä, ristikoilla jne. kannattaa. Muistitutkijat ovat yhtä kaikki huolissaan siitä, että me nykyihmiset liian helposti turvaudumme laskimiin ja tietokoneisiin, kun voisimme hoitaa monet asiat oman muistimme varassa. Kauppalistan voi kirjoittaa lapulle tai kännykkään, mutta miksi emme vanhaan hyvään tapaan vaivaisi aivojamme ja keksisi muistisääntöjä, jotka pitävät mielen virkeänä ja aivot mukavasti kierroksilla (oma muistisääntölempparini väli-ilmansuuntien muistamiseen: KOri KAljaa LOiskahti LUmeen --> KOillinen KAakko LOunas LUode). Nimittäin kun aivot saavat tasaisesti työtä tehdäkseen, on olo aivojen kantajalla skarpimpi ja vireystaso korkeampi. Tätä kautta myös mielenkiinto ja into uuden oppimiseen on aivan eri luokkaa kuin apuvälineisiin turvautuen.

 

Muistisairaudet työikäisten keskuudessa ovat yleistyneet vauhdilla , Suomessa on arvioitu olevan lähes 10 000 alle 65-vuotiasta dementiasta kärsivää. Jopa 38-vuotiaalla on todettu muistisairaus (SavonSanomat 8.1.2013)! Toki sairastumisalttius on monessa tapauksessa perinnöllinen, mutta tutkijat painottavat, että omalla elämäntyylillä voi ratkaisevasti vaikuttaa aivojen ja muistin toimintaan. Muistiliitto onkin laatinut omat aivojenhuolto-ohjeistuksensa, voitte opetella ne tästä lopusta vaikka ulkoa muistinne virkistämiseksi :D

 

Pidä huolta Muististasi

Monipuolinen ravinto, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen ja aivojen aktivoiminen ovat muistille hyväksi. Sopivan haasteellisilla tehtävillä voimme kehittää muistiamme ja lisätä myös vastustuskykyämme muistisairauksien aiheuttamiin muutoksiin.


Aktivoi aivojasi

  • Opettele puhelinnumeroita ja nimiä ulkoa.
  • Paina kauppalista mieleesi mikäli ostettavana on alle kymmenen 
tuotetta. Ota paperinen lista mukaan vain tarkistusta varten.
  • Lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita. Muistele iltapäivällä mitä luit aamun lehdestä.
  • Tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä ja sanaristikoita, osal
listu tietokilpailuihin ja pelaa erilaisia pelejä.
  • Opettele uusia asioita, yhdistä uusi aiemmin opittuun.
  • Luokittele ja järjestä muistettavat asiat tietyllä logiikalla, esimerkiksi vuosiluvut aikajärjestykseen tai jako kahteen leiriin.
  • Käytä mielikuvia muistin apuna. Liitä tunne muistettavaan asiaan.
  • Keskity, vältä kiirettä ja stressiä.​

(LÄHDE: muistiliitto.fi)

 

Virkeää mieltä ja intoa tammikuuhun!

Leena